Elämä homehelvetissä

Betty Kovanen on 40-vuotias neljän lapsen äiti, joka loppuvuodesta muutti omakotitalosta vuokra-asuntoon. Kun muutaman viikon kuluessa uudessa asunnossa samantien alkaneet fyysiset oireilut eivät loppuneet, teki Kovanen karmaisevan havainnon. Hän oli muuttanut perheineen homeasuntoon.

Miten päädyitte homeiseen asuntoon?
-Emme muuttaessamme tienneet ongelmasta, vuokranantaja ei kertonut eikä aikaisempi asukas ollut valittanut asiasta. Hometta ei myöskään välttämättä huomaa heti ellei tiedä mitä etsii, sillä se ei haise eikä aina ole näkyvissä pinnoilla vaan vain rakenteissa. Muutimme vuoden pimeimpään aikaan joten asuntoa etsiessämme emme havainneet esimerkiksi parvekkeella olevaa hometta.

Miten homeisuus kävi ilmi?
-Jo ensimmäisellä viikolla ilmenivät oireina kurkkukivut, päänsäryt ja väsymys. Kun rupesin tarkemmin tutkimaan asuntoa totesin parvekkeen olevan lattiasta kattoon homeessa. Raikasilmaventtiili kulkee suoraan lasitetulle parvekkeelle, joten sitä kautta homeitiöt ovat kulkeutuneet myös muualle asuntoon. Käydessäni asuntoa sentti sentiltä läpi löysin hometta myös kylpyhuoneen silikoneista sekä saunasta, joissa ne olivat paikoissa joihin ei normaalisti tule katsottua.

Miten home on vaikuttanut terveydentilaan ja jokapäiväiseen elämään?
-Koko perhe on sairastunut, kaikilla on yleisinä oireina kovat päänsäryt, väsymys johon nukkuminen ei auta sekä kurkkukivut. Lisäksi on esiintynyt ruokahaluttomuutta, joka yhdistettynä väsymykseen aiheuttaa tehottomuutta mm. työnteossa, keskittymisvaikeuksia, ärtyneisyyttä sekä yleistä voimattomuutta ja energiavajetta. Ihosairaudet ja kutina ovat myös käyneet tutuiksi, yhdessä rajun yskimisen ja limaisuuden kanssa. Terveitä vaiheita ei ole, oireet vain vaihtelevat vähän väliä.

Lasten reaktio?
-Pelko. Lapset eivät ymmärrä pahaa oloaan koska eivät näe aiheuttajaa. Kokoaikainen sairastelu tuo epävarmuutta eikä enää tiedetä mitä normaali olo on.

Kuka on vastuussa?
-Vuokranantaja, vaikka tässä tapauksessa vastuuta ei ole kannettu. Asunnon ongelmista on tiedetty mutta silti sitä tarjottiin meille kertomatta.

Kenen pitäisi puuttua?
-Terveystarkastajan, mutta sellaisen saaminen on nykypäivänä erittäin vaikeaa. Ensin täytyy olla jokaisella perheenjäsenellä lääkärintodistukset joissa näkyy kaikki vaivat, jonka jälkeenkin vielä joutuu jonottamaan tarkastusta neljä kuukautta.

Pitäisikö tälläisiin asioihin suhtautua vakavammin?
-Tottakai, ihmisten pitäisi olla valmiimpia ottamaan vastuusta. Home on vakava asia jonka kanssa ei saa pelleillä, sillä seuraukset voivat olla erittäin vakavat. Homeisessa asunnossa terveys vaaraantuu, jolloin voi joutua sairaala- ja lääkekierteeseen, seurauksena voi olla astmaa tai muista jälkisairauksia jotka vaikuttavat koko loppuelämän ajan. Työkyky voi kadota lopulta kokonaan, krooninen keuhkoputkentulehdus on myös yksi pitkäaikaisen homeelle altistumisen oire, samoin kuin lapsilla jatkuvat korva- ja kurkkutulehdukset.

Voisiko homeongelmia jotenkin minimoida?
-Asiasta pitäisi olla enemmän avointa ja vilkasta keskustelua, jotta ihmiset heräisivät siihen että sairastumiselle on aina jokin syy, joka voi löytyä oman kodin seinien sisältä. Home syntyy huonon ilmanvaihdon ja kosteuden seurauksena, mitä ihmiset eivät aina ymmärrä. Näin ollen pitäisi korostaa kodinhoidossa kunnon vanhanaikaista tuuletusta ja huolellista siivoamista. Ihmisiä pitäisi enemmän valistaa puhtaan huoneilman tärkeydestä.